Kylässä Kotamäessä Mikon kodalla 3.6.2015

Mikon kodalla
Kylillä olemme vierailleet ja tällä kertaa vuorossa oli korkeiden mäkien kylä. Ihmettelin, missä kohtaa nousemme autosta pois ja kävelisimme todennäköisesti loppumatkan, mutta tämä kota olikin kota, jonne sai hurauttaa autolla pihaan. Tovin pihassa töllisteltyämme kodan ovi avautuikin ja omistaja Mikko Heiskanen otti ystävällisesti meidät vastaan. No heti kävi selväksi, ettei kota ollut ihan mikä tahansa kota, vaan Mikon kota, jonka Mikko itse oli veistellyt alusta loppuun saakka. Hirretkään eivät olleet mitään helposti nosteltavia, niin paksuilta näyttivät, ettei ihminen niitä yksin nostelisi, mutta keinot olivat monet, sanoi Mikko. Mikon kätösin tekemä takka loimusi sisälle astuessamme ja pihkapommit paukahtelivat tämän tästä. 
Pian tulikin itse kyläpäällikkö Asko Siikanen paikalle ja juttu alkoi kulkea. Askolla oli ollut hieman kiire, sillä navettatyöt oli tehtävä ensin ja sen jälkeen vasta joutaa kylille. Mikko ja Asko vuoronperään loihtivat hauskoja tarinoita kylältä ja taisi siinä Kotamäen kouluasiatkin vielä kertauksen kokea.

Mikon torppa 
Torpalla käynti oli kuin paluu eiliseen, niin vaikuttavan somasti torppaa oli rakennettu ja somistettu lisäksi ympäristöstä on pidetty hyvää huolta. 

Mikko Heiskanen oli tyytyväinen kättensä tuloksiin, eikä suotta.

Hurraottajat

Mitäh.. no pian selvisi mitä he ovat. Kotamäessä kokoontuu mopoihin hurahtaneet Hurraottajat, joiden yhteinen intohimonsa ovat vanhat mopot. Seuran jäseneksi pääsee ainoastaan, jos on jokin linkki Kotamäkeen.

Tuomiojärvellä lintutornilla oli perinteinen kevään luontotapahtuma toukokuun puolessa välissä, jossa väkeä oli ollut perinteiseen tapaan. Tapahtuman järjestävät Kotamäen kyläyhdistys ja Jäppilän Riistanhoitoyhdistys. 
Kotamäessä vedenjakajaseudulla on arvokkaita luonto- ja maisemakohteita. Alueelle ovat tyypillistä metsäiset mäet ja selänteet. 

Kotamäkeläisten asiointi

Kotamäkeläisten perinteinen asiointi suuntautuu Jäppilän ja Pieksämäen lisäksi Suonenjoelle. Sinne on hyvä tie ja hyvät palvelut, näin meille kerrottiin Mikon kodalla. Kunnollisia rautakauppojakin kehuttiin Suonenjoella olevan peräti kaksi, puhumattakaan Suonenjoen hyviä naistenvaateliikkeitä ja erinomaista palvelua siellä. Varkauteen on matkaa n. 38 km, joten sinnekin tulee joskus piipahdettua. 
Kuopioon Kotamäestä on n. 75 km, joten Kuopio on luonnollinen isompien hankintojen ostoskaupunki. 

Terveyspalvelut
Terveyspalvelut kotamäkeläiset saavat Jäppilän terveysasemalta, jonne matkaa on 9 km. Mistähän sitten haetaan palvelut, jos Jäppilästä niitä ei saisi. Osa hakisi ne luontaisesti Suonenjoelta ja osa Pieksämäestä. 

Kylätoiminta
Kotamäkeen on muuttanut joitakin lapsiperheitä, mutta kylätoiminta on hiipunut. Kokoontumispaikkoja ei ole kuin Mikon kota, jota kyläläiset ovat saaneet käyttää kokouksiinsa ja kyläläisten järjestämiin tapahtumiin. 

Kiitos kotamäkeläiset !

Muistikahvila-kokeilusta Jäppilässä

Mikä on muistikahvila? 

                                                                                      

Kokoonnutaan Jäppilätalolle porukalla kahvipöydän ääreen kahvittelemaan, tavataan siinä tuttuja, tutustutaan uusiin kanssakulkijoihin ja vaihdetaan kuulumisia. Siitä siirtyy keskustelu sitten muistiasioihin - näiden äärelle kun kerran ollaan tultu. Kuunnellaan tietopakettia, keskitytään päivän teemaan, kerrotaan ja vaihdetaan näistä omia ajatuksia, haetaan vastauksia ja kokemuksia toinen toisiltamme - vapaasti, omaehtoisesti!

Pieksämäen Muistiyhdistys ry ja Jäppilän kylät ry yhdessä ovat järjestäneet muistikahvilatilaisuuksia nyt jo kolme kertaa. Aloite tuli aktiiviselta kyläläiseltä ja Jäppilän Kylät ry otti haasteen vastaan. Ennen toiminnan aloittamista kokoonnuttiin Jäppilän terveysasemalle palaveriin, jossa mukana olivat perusterveydenhuollosta Soili Moilanen, Salme Vihavainen ja muistihoitaja Helena Soikkeli, Muistiyhdistys ry:stä puheenjohtaja Tuula Kollanus ja sihteeri Eija Keinänen sekä Jäppilän Kylät ry:n puolesta puheenjohtaja Leena Maaninen. Palaverissa sovittiin pelisäännöistä ja mikä rooli muistikahvilatoiminnassa kenelläkin on. Jäppilän Kylät ry:n hallituksen kokous valitsi Taina Suhosen muistikahvilatoiminnan vastaavaksi.

Kuvassa oikealta Tuula Kollanus, Taina Suhonen, Eija Keinänen ja muistikahvilan "asiakkaita"

Kuka voi tulla muistikahvilaan?

Muistikahvilaan ovat tervetulleita kaikki, jotka kokevat asian kiinnostavaksi tai asia koskettaa omaa perhettä tai lähipiiriä. Usein nuoret joutuvat seuraamaan muistisairaita vanhempiaan, eivätkä ymmärrä miksi tuo tuttu äiti tai isä on alkanut käyttäytymään niin oudosti, unohtelee asioita ja kertoilee samoja tarinoitaan moneen kertaan. Olisiko kyse esim. hiipivästä alzheimer-taudista, jota joskus on vaikea todeta. Mm. näistä asioista kuulimme viime torstaina. Muistikahvilassa on aina jokin teema, jota kullakin kerralla käsitellään tai aihe nousee paikallaolijoilta itseltään. Muistikahvilakokoontumisissa on ollut mukana jo yli 40 henkeä. Sinun ei tarvitse olla itse muistisairas voidaksesi tulla kahvilaan.

Tilaisuudessa annetaan paljon tietoa ja opastusta, joten kannattaa ehdottomasti tulla!

Ahkerat kuulijat seuraavat tällä kertaa Eija Keinäsen luentoa

Milloin kahvila on auki?

Kahvila on avoinna etukäteen sovittuina kokoontumispäivinä ja aukiolosta tiedotetaan kaikilla Jäppilän ilmoitustauluilla ja www.jappila.fi nettisivuilla.

Kahvilatoiminta pitää kesätauon ja syksyllä palataan taas muistiasioihin.

Joten MUISTA :

Tulla kahvilaan, nauttia elämästä, auttaa kaveria, opiskella kieliä, kuunnella musiikkia, käydä maalla, tavata ystäviä, käydä töissä, siivota kotona, käydä kaupassa, liikkua ulkona, olla läsnä, pukeutua lämpimästi, käydä kylvyssä, nukkua hyvin, juoda, syödä ja hengittää. Ote on muistiyhdistyksen - Pidä huolta muististasi - kortista!

Taina ja Leena 26.4.2015

Ps. On ollut ilo tavata kaikkia Teitä kahvilassa kävijöitä!  Toivottavasti syksyllä taas Teidät tapaamme!

KYLÄSSÄ TIHUSNIEMELLÄ, SAVONMUAN INARISSA

Jäppilän Kylät ry:n kyläilyt kylille jatkuvat…

Jäppilän Kylät ry:n hallituksen jäsenet ovat aloittaneet kyläilykierrokset Jäppilän kylille tarkoituksenaan keskustella kyläläisten kanssa kylien suunnitelmista, tarpeista ja tulevaisuudesta. Samalla kerätään tietoa Jäppilän kyläsuunnitelmaan tulevista kärkihankkeista ja palvelustrategiasta. 

Kyläreissu Viäränlammen luontopolun laavulle torstaina 16.4.2015

Mukavaa, että pääsimme kyläilemään itäiseen Jäppilään Tihusniemen kylään, jonne matkaa ”kirkolta” on 7 km. Matkamme suuntautui Viäränlammen laavulle. Kimppakyydillä mentiin ja loppu matka tallusteltiin jalan. Ensimmäinen havaintoni oli, että menemme syvälle metsään ja kävelymatka on pitkä. Mikäpäs siinä tallustaessa lämpimät kuomakengät jalassa, tuumin itsekseni. Puista roikkui naavaa ja polkukin oli viärä ja mutkikas, taidamme mennä aarniometsään. Matka oli pikamatka ja muutaman metrin tallustelun jälkeen olimme jo laavulla. Lunta satoi ja polku oli puhdas, eikä kukaan ollut kävellyt ennen meitä, niin luulin. Polun päässä avautui lammen ranta ja luontopolun yksi etappi. Mieto savun tuoksu leijaili nenään ja tulipaikan ympärillä lumen kostuttamat lankuista tehdyt istuimet odottivat vieraita.  Makkaranpaistotulet ja kahvi höyrysi jo pian kupeissa, teetäkin oli hunajan kera tarjolla. Vieraanvaraisuus näyttää täällä Tihusniemessä olevan ilmeistä, siellä emäntä odotteli jo valmiiksi avattujen makkarapakettien kanssa ja kehotteli ensimmäiseksi paistamaan niitä ja ottamaan kahvia. Eli polkua ennen lumisadetta oli käyttänyt jo illan emäntä laitellessaan kahvit valmiiksi laavun pöydälle, jota koristi kolme eriväristä lasista kynttilälyhtyä. Samoin isäntä oli käynyt sytyttämässä nuotion jo aikaisemmin.  Lankut saivat odottaa kuivumista ja me ahtauduimme laavun sisälle istumaan. Osa jäi seuraamaan nuotion palamista ja turisemaan siellä tärkeitä asioita.

Asuminen kylällä

Laavulla jutustellessamme saimme kuulla, että Tihusniemi onkin iso kylä, peräti 100 taloutta on kylässä. Tästä päättelimme asukkaiden määrän olevan siinä 230 paikkeilla. Yksin asuvia kyläläisiä oli vähän ja suurin yllätys oli, ettei kylällä juuri vanhuksia asunut. Perheitä ja vähintään kahden hengen talouksia ovat. Lapset kuljetetaan Jäppilään kouluun ja heitä oli noin kymmenkunta lasta. Tihusniemessä pääasiallinen asumismuoto on luontaisesti omakotitalot ja rivitalot, joissa on parhaillaan ainakin yksi kaupungin omistama vapaa asunto ja toukokuussa Hakan vuokra-rivitaloissa vapautuu toinen. Tihusniemi on rauhallinen ja luontoa rakastavien ihmisten asuinsija. Marjametsät ja hyvät sienimaat odottavat vain tarvitsijoita.

Asiointipaikat

Tihusniemeläisille Jäppilän keskustan palvelut ovat tärkeimmät, jossa päivittäiset asiat saa hyvin hoidettua. Jos Jäppilästä tarvitsee mennä kauemmaksi, luonnollinen asiointipaikka on Varkaus. Tietysti Kuopio on seuraava kaupunki, jonne mennään vaateostoksille tai jos jotain sellaista pitää hakea, mitä ei Varkaudesta löydy. Jos mennään Varkauteen tai Pieksämäkeen töihin, on luonnollista silloin käyttää osin siellä olevia palveluita Jäppilän palvelujen lisäksi. Hallinnollisten asioiden kanssa ei enää tarvitse mennä Pieksämäkeen eikä juuri missään virastoissa tarvitse henkilökohtaisesti asioida, sillä nettiyhteyksiä käytetään nykyisin suuressa osassa talouksia. 

Kyläyhdistyksen toiminta

Kyläyhdistyksen toiminta on hiipunut eikä nuoria oikein saada mukaan.

Terveys- ja lääkäripalvelut

Verikokeet ja muut lääkäripalvelut haetaan ehdottomasti Jäppilästä ja tihusniemeläiset pitivätkin terveysasemaa tärkeimpänä lähipalveluna. Siinä nuori äiti lapsensa kanssa istui laavulla ja sanoi, että lasten kanssa on välttämätön palvelu juuri lähellä oleva terveysasema. Eipä silloin tule mm. töistä pitkää poissaoloa neuvolakäynnin vuoksi. Nuori äiti sanoi myös, että hänen mielestään nuoria perheitä muuttaa helposti pois Jäppilästä, jos terveysasema täältä viedään, niin tärkeäksi nuoret kokevat kyseisen palvelun. Vanhempi mies totesi, että se on tärkein palvelu Jäppilässä.   

Kuvassa kyläläisiä ja kylässä olijoita

Tihusniemen luontokohteet

Luontopolku, Viäränlammen tuntumassa

Kivikuru, mannerjään muodostama kivikuru. Kivikurulla on pidetty mm. konsertteja.

Ukonkivet, kaksi isoa päällekkäin olevaa kiveä

Mukurakuusikko, keskellä luonnonsuojelualuetta sijaitseva kuusikko

Luola, jota sodan aikana on käytetty piilopaikkana

Kivinen, erämaalampi Varkauden tien varrella

Tiestö

Öljysorateitä myöten pääsee Jäppilään, Varkauteen, Leppävirralle, jonka kautta Kuopioon. Tiepalvelua tarvitaan joskus ja soitto tienkäyttäjän linjalle onkin helpoin tapa saada apua eli numero on 02002100.

Yritykset

Merkittävin yritys Tihusniemellä on Kolehmaisen puutarha. Hoitoalanyritys toimii entisellä Tihusniemen koululla, joka palkittiin viime vuoden Jäppilän yrittäjäksi ja onpa Tihusniemellä rakennusalan yrityskin, vadelmatila, hunajan tuottaja ja lypsykarjatila löytyy Tihusniemeltä. 

Ideointia Tihusniemelle

Tihusniemeläiset kaipaavat yhteistä kokoontumistilaa ja kesäistä pelikenttää. Koulun myynnin yhteydessä koulun pihan käyttöoikeus päättyi luonnollisesti kyläläisiltä. Kyläyhdistys miettii asiaa. Jäppilätalo on aina käytettävissä kaikille jäppiläläisille yhdistyksille, jossa voi pitää kokouksia, mutta oma kyläläisten kokoontumistila puuttuu.

  

Nuoren äidin tarina

Nuori äiti kertoi ottaneensa häkkikanalasta kanoja hoidettavakseen. Kanat repivät ja nokkivat toisiaan kun pääsivät vapauteen. Kanat häkkikanalassa olivat munineet hyvin ja kaikenlisäksi hyviä munia, mutta kun olosuhteet muuttuivat niistä tuli kummallisesti käyttäytyviä otuksia. Kanat eivät osanneet käyttäytyä vapaudessa ilman häkin tuomaa turvaa. Nuori äiti kertoi ottaneensa vastuun asiasta ja ”määräsi” heidät lopettamaan toisten nokkimisen. Tarina ei vielä kerro miten kanat tottelivat ja miten ne oppivat elämään vapaudessa hyvissä olosuhteissa. Yleensä ne oppivat äiti tiesi kertoa. Mahdollisesti vuohi on seuraava hankinta.

Pidetään peukkuja nuorelle äidille ja onnistumista kanojen hoidossa, ehkä joskus saatetaan kuulla kanojen kohtalosta lisää.

Kiitos kun saimme kyläillä erikokoisista kivistään ja kivipelloistaan tunnetussa kylässänne.

Leena M 17.4.2015

Rummukan kylä

Jäppilän Kylät ry:n hallituksen jäsenet ovat aloittaneet kyläilykierrokset Jäppilän kylille tarkoituksenaan kerätä tietoa kyläläisten suunnitelmista, tarpeista ja tulevaisuudesta. Samalla keskustellaan Jäppilän tulevista kärkihankkeista ja palvelustrategiasta. 

Ensimmäinen kyläreissu tehtiin Rummukan kylään.

Asukkaat ja väestölaskenta

Vierailun alussa rummukkalaiset kertoivat kylällä olevan noin 10 taloutta. Hetken päästä emännän lappuseen oli ilmaantunut muutama talous lisää. Kylään tullut kirjoittaja istui talon vanhassa puutappiliitoksilla tehdyssä kiikkustuolissa ja kirjoitti. Välillä joku muisti lisää taloja, jotka kirjoittaja kirjoitti muistiin.

Isäntäväen iloinen olemus viestivät tyytyväisyyttä asua Rummukassa. Tosin heitä voi kutsua maailman matkaajaksi sillä niin paljon matkamuistoja ja tarinoita heidän kotiin oli kertynyt. Laukut lienevät nytkin pakattuina taas uutta reissua varten.  Perheen poika asui naapurina, eikä tytärkään kaukana asunut. Varkaudessa talon emäntä käykin tämän tästä hoitelemassa pian pari kuukautta vanhoja kaksosia.

Emännän kirjoittama lappunen alkoi käydä pieneksi ja pian kirjoittaja pyysi saada isomman paperin. Yhteistyössä vuoropuhelua käyden vieraiden ja emännän kesken kirjoittaja kiikkui ja kirjoitti. Pian paperissa oli peräti 54 taloutta ja lisäksi kesäasukkaita. Yksin asuvia talouksia saatiin peräti 14 kpl.  Lapset laskettiin ensin yhden käden sormilla ja pian tarvittiin molemmat kädet, jotka sitten riittivät. Ennen kahvipöytään istumista rummukkalaiset liki yhteen ääneen totesivat; ollaan muuten iso kylä! Tämän illan tarpeisiin riittävä väestölaskenta on nyt suoritettu.

Koulu

Lapset kuljetetaan Jäppilän kouluun takseilla. Koulu Rummukalta on lakkautettu ja kaupunki myi rakennukset hoiva-alan yrittäjälle, jossa hoidettiin tyytyväisiä vanhuksia. Nyt hoivakoti on tyhjillään, sillä kaupunki siirsi asukkaat keskustassa olevaan hoitokotiin. Siihen kyläläiset kaipaisivat uutta toimintaa, sillä rakennus on vielä hyvässä kunnossa.

Kylätoiminta

Kylätoiminta on hiipunut ja nuoret ovat muuttaneet kylältä. Kyläläiset eivät oikein osallistu kokouksiin, siksipä onkin hyvä, että on perustettu uusi kyliä yhdistävä Jäppilän Kylät ry, jonka kautta halukkaat voivat toimia yhdessä isompana kylätoimijana. Rummukassa pidettiin tärkeänä, että käydään kylässä kylillä, jotta tiedetään kylien elämästä ja toiminnasta enemmän. Kylätoimikunnalla on vielä omia varoja, joita voitaisiin tarvittaessa käyttää Rummukan joihinkin EU-hankkeisiin, joissa tarvitaan aina omarahoitusosuutta.

Rummukan luonto

Kuulimme illan aikana järvistä, joiden antimista ovat kyläläiset saaneet nauttia kautta aikojen. Järvien nimet ovat Iso- ja Pieni-Rummukka, Tinakypärä ja Särkijärvi. Laavu ja veneenlaskupaikka löytyvät myös kylältä. Kauniit pelto- ja mäkimaisemat jäivät mieleen niitä ajellessamme. Suuret suot, jotka ovat suurimmaksi osaksi ojitettu valtaavat Rummukan pinta-alaa. 

Asiointiliikenne

Kauppa-asiat hoituvat lähialueiden palvelupisteistä mm. suoramyyntihallista sekä Jäppilästä, Pieksämäeltä ja Varkaudesta. Postipaketin haku tuottaa joskus ongelmia, sillä suurimmaksi osaksi posti tulee Pieksämäen kautta, mutta joskus joutuu hakemaan kirjattua kirjettä jopa Joroisesta asti. Maavedellä oli ennen posti, josta juontaa vielä oma postinumerointi.

Yritystoiminta

Yritystoimintaa Rummukalla on ja illan edetessä listattiin ainakin kuusi yrittäjää. Listattiin maa- ja metsätalousyrittäjiä, leipomotoimintaa, metallialan yritys ja rakennusliike-toimintaa harjoittava yrityskin löytyi myös kylältä.

Tie- ja vesiasiat

Tieasiatkin nousivat tärkeiksi, sillä mm. Särkimäentie on yksityistie ja se on myös läpiajotie. Läpiajotiellä ajetaan paljon muutakin ajoa kuin oman kylän ajoja. Talvella puurekat ajavat ja kesäisin ajaminen tien kautta lisääntyy mm. marjastajien, sienestäjien ja matkailijoiden kierrellessä paikkoja. Kylätien osakkaat pitävät kaupungilta saatua tieavustusta ensiarvoisen tärkeänä, joka onkin toiminut eräänlaisena kiinteistöveron vastineena. Osa taloista on jo liittynyt vesiosuuskunnan jäseneksi ja osalla on vielä omat kaivot ja imeytykset. 

Terveiset ja ideat

Yhdessäolon ja rupattelun lomassa syntyi ideoita ja vanhoja tapoja emäntä muistelikin, että Jäppilässä on ollut joskus opastettuja kyläajeluja, jotka voisivat jatkua. 

Rummukan laavulla voitaisiin istua yhteisessä kyläillassa, jonne kutsuttaisiin väkeä paikalle. Kesällä voisi olla koko Jäppilän alueen loma-asukkaille suunnattu tapahtuma esimerkiksi Salmen lavalla.

Kylässä oli mukavaa, joten kiitos isäntäväelle ja kiitos muillekin läsnä olleille mukavasta illasta.

26.3.2015 Leena